Osaamispohjainen CV - näin se tehdään

Mikä on perinteisen ja osaamispohjaisen CV:n ero? Suomessa on perinteisesti käytetty ansioluettelon eli curriculum vitaen mallia, jossa kerrotaan tietyssä järjestyksessä muun muassa koulutuksesta ja työkokemuksesta, eli se on ollut eräänlainen yhteenveto työ- ja koulutushistorian muodollisuuksista: milloin olet valmistunut, tutkintonimikkeesi, entisten työnantajien nimet, tittelit ja työsuhteen kestot. Se on siis tiivistänyt mitä olet tehnyt.

Mutta se ei välttämättä kerro mitä osaat tai mitä olet urasi aikana saavuttanut. Osaamispohjainen ansioluettelo onkin ratkaisu tähän. Se keskittyy muodollisuuksien sijaan erilaisiin niin kutsuttuihin koviiin taitoihin, jotka olet työurasi ja harrastustesi kautta hankkinut. Lukijan, kuten vaikkapa HR-konsulentin, näkökulmasta osaamispohjainen CV kertoo mitä voit tarjota avoinna olevalle tehtävälle, eli kuten englanniksi sanotaan: what you bring to the table. Koulutustittelit ja muut muodollisuudet eivät tätä välttämättä kerro.

Pehmeät taidot, kuten vuorovaikutus- ja viestintätaidot on vaikea lisätä taitopohjaiseen CV:een, koska nämä ovat usein kontekstiriippuvaisia, ja sen vuoksi taitojen suhteen on hyvä pysytellä kovissa, helposti määriteltävissä taidoissa.

Milloin taitopohjainen CV on paikallaan?

On useita tilanteita, jolloin taitopohjainen ansioluettelo on hyvä valinta perinteisen sijaan. Sitä on kuitenkin käytettävä harkiten, sillä on edelleen paljon työpaikkoja, joissa perinteisen rakenteen noudattaminen on kohdallaan, esimerkiksi julkisen puolen työpaikkoja hakiessa. Mutta sitä kannattaa harkita ainakin näissä tilanteissa:

1. Olet vaihtamassa uran suuntaa tai jopa alaa

Tällöin aiemmat työtehtävät tai koulutus eivät välttämättä anna sinulle lisäpisteitä, mutta olet voinut urasi aikana tai vapaa-ajalla kehittää osaamista, joka voi auttaa sinua löytämään uuden unelmatyöpaikan. Ehkä olet kirjanpitäjä, joka on harrastuksena opetellut ohjelmointia ja osaat ohjelmointikieltä, jonka osaajille on kysyntää? Tällöin on hyvä korostaa ansioluettelossa osaamista ja kuvailla sen syvyyttä. Tai ehkäpä haluat, että harrastuksestasi tulee työ? Näin voi olla vaikkapa siinä tapauksessa, kun olet hionut sosiaalisen median taitoja ja videotuotantoa, ja haluat siirtyä markkinointiviestinnän pariin.

2. Olet vaihtanut työpaikkaa usean kerran

Jos työhistoriasi pitää sisällään enemmän kuin yhden käden sormilla laskettavan määrän työpaikkoja, voi olla hyvä harkita osaamispohjaista CV:tä, etenkin jos olet ollut suurinpiirtein samanlaisissa rooleissa eri yrityksissä vaikka määräaikaisena tai vuokratyöntekijänä. Esimerkiksi myyntisihteerin tehtäviin kuuluu usein erilaisten asiakirjojen valmistelu ja yhteydenpito asiakkaiden kanssa, joten keskity korostamaan näitä taitoja ja lisäksi kerro vaikka erilaisten IT-sovellusten osaamisestasi, jos sinulla on esim. SAP-osaamista, osaat käyttää Salesforcea tai muita CRM-ohjelmistoja.

3. Työhistoriassasi on aukko(ja)

Ei ole ollenkaan tavatonta, että työhistoriassa on aukkoja vaikkapa määräaikaisuuksien tai projektien välissä, tai jos olet menettänyt työpaikkasi yt-neuvottelujen seurauksena. Moni muukin on ollut samassa tilanteessa, mutta taitosi eivät katoa mihinkään. Hio siis taito-osuus täydelliseksi jos edellisestä työsuhteesta on hetki aikaa. Tällöin taidoissa voi myös korostaa osaamista, jonka olet hankkinut työnhakijana ollessasi, etenkin jos olet käyttänyt aikaa päivittääksesi taitojasi tai hankkiaksesi uusia taitoja, joista on työn kannalta hyötyä. Näin voit viestittää työnantajalle, että olet päättäväinen ja halukas oppimaan uutta.

Näin onnistut osaamispohjaisen CV:n kanssa

Osaamispohjainen CV ei ole sen vaikeampi tehdä kuin perinteinenkään ansioluettelo, joskin sen rakenne on hieman erilainen ja se vaatii sinua ajattelemaan myös hieman erilaisia asioita. Muista aina nämä säännöt kun alat kirjoittaa osaamispohjaista CV:tä:

1. Lue työpaikkailmoitus huolella

Tätä ei voi korostaa liikaa. Perehdy työhön, sen vaatimuksiin ja yritykseen. Koska moni työpaikkailmoitus laitetaan Oikotien tyyppiseen palveluun, on tärkeää että muistat myös vierailla yrityksen kotisivuilla. Yrityksen verkkosivuja lukemalla saat käsityksen siitä, minkä tyyppinen yritys on kyseessä.

2. Lue työpaikkailmoitus vielä kerran läpi

Ennen kuin aloitat CV:n kirjoittamisen, on tärkeää että pohdit läpi mitä taitoja tehtävässä vaaditaan ja mitkä ovat sinun vahvuutesi juuri kyseistä tehtävää silmälläpitäen. Pysyttele muutamassa keskeisessä taidossa, älä listaa kaikkia taitoja copy & paste -menetelmällä suoraan ilmoituksesta, sillä se ei auta vakuuttamaan lukijaa osaamistasi.

3. Älä liioittele

Meille suomalaisille ei useinkaan tarvitse sanoa, että liioittelu ei kannata, mutta joissakin tapauksissa siitä muistuttaminen voi olla paikallaan. Älä esimerkiksi väitä olevasi kokenut Photoshop-kuvankäsittelyn asiantuntija, jos tekstin lisääminen kuvaan tuottaa vaikeuksia. Pysy siis totuudessa - sinullakin on varmasti taitoja, joilla voit kehuskella sen sijaan, että joudut keksimään niitä omasta päästäsi.

Osaamispohjainen CV - rakenne

Taitopohjainen CV ei noudata perinteistä rakennetta, vaan taidot nostetaan esille jo CV:n alkupuolella. Ihanteellinen rakenne noudattaa seuraavaa kaavaa:

Henkilökohtaiset tiedot

Kuten perinteisessäkin CV:ssä, osaamispohjaisessa ansioluettelossa on oltava nimesi ja yhteystietosi.

Henkilökohtainen profiili

Profiili on myyvä tiivistelmä, joka pitäisi löytyä jokaisesta CV:stä. Se kertoo lyhyesti ja napakasti taustastasi, osaamisestasi ja sen tarkoitus on houkutella lukija tutustumaan ansioluetteloosi tarkemmin. Tämä on usein CV:n hankalin osa, vaikka sen pituus on 3-4 riviä. Osaamispohjaisessa CV:ssä on tärkeää muistaa kertoa myös tavoitteista, eli mitä odotat seuraavalta työltäsi, ja mitkä ovat pidemmän aikavälin tavoitteesi. Esimerkiksi asiantuntijaroolista esimies- tai johtajarooliin siirtyminen voi olla tavoite, jolla on merkitystä kun haet uutta työtä.

Osaaminen ja taidot

Listaa hakemasi työn kannalta keskeisimmät taidot, mieluiten 3-5 taitoa. Jos taitoja on enemmän, voi lukija nopeasti saada käsityksen, että olet yleisosaaja, ja epäillä että osaamisesi ei ole erityisen syvää. Esimerkki: Jos olet toiminut kasvuyritysten vientiasiantuntijana kahdessa eri organisaatiossa, voit mainita erilaiset lait ja säännöt, joihin olet työsi puitteissa perehtynyt, ja joista sinulla on asiantuntemusta. Sinun kannattaa myös mainita millaisia haasteita asiakkaasi ovat kokeneet vientiin liittyen ja kuinka olet auttanut heitä näiden haasteiden ratkaisemisessa. Jos työhösi on kuulunut vientisopimusneuvottelut kahdella vieraalla kielellä, se on myös hyvä mainita ansioluettelossa. Jos olet vapaa-aikanasi lisäksi opetellut uutta kieltä, josta voi työn kautta olla hyötyä, se kannattaa ehdottomasti ottaa mukaan taitoihin.

Etenkin IT-taidot on hyvä mainita osaamispohjaisessa CV:ssä, mutta vältä itsestäänselvyyksiä eli sähköposti-, tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmia, sillä kaikki osaavat käyttää niitä.

Saavutukset

Saavutukset sekä osaaminen ja taidot kulkevat jossakin määrin käsi kädessä. Jos olet maininnut vaikkapa olevasi pätevä Wordpress-julkaisualustan käyttäjä, saavutuksissa on hyvä mainita jos olet esimerkiksi tehnyt yritykselle Wordpress-alustaan perustuvat kotisivut tai julkaissut omaa blogia joka tavoittaa viikossa tietyn määrän lukijoita. Tutkijat ja esimerkiksi lääketieteen alan asiantuntijat usein mainitsevat ansioluettelossaan erilaiset julkaisut, jotka useimmiten myös liittyvät heidän erityistaitoihinsa. Tai jos olet taidoissa kertonut olevasi melkoinen myyntitykki, kerro saavutuksissa vaikkapa Kuukauden myyjä -nimityksestä tai Vuoden myyntitykki -arvonimestä, jos olet sellaisen saanut.

Työkokemus

Tässä vaiheessa palataankin niihin perinteiisiin CV:n elementteihin, eli työsuhteiden listaamiseen. Aiempia työsuhteita listatessa on hyvä mainita ainakin titteli, työnantajan nimi ja työsuhteen kesto. Jokaista työpaikkaa ei välttämättä kannata mainita, etenkin jos kyseessä on opiskeluaikainen lapsenvahtikeikka, tai joulusesongin lahjapakkaajan työ, joka ei muutoin vastaa kokemustasi tai hakemaasi työtä.

Koulutus

Koulutuksen yhteydessä mainitaan tutkinto, kuten yliopisto- tai ammattikorkeakoulusta saatu tutkinto ja lisäksi erilaiset kurssit Voit mainita myös lopputyösi aiheen, mutta vain jos se on hakemasi työn kannalta relevantti. Kurssien sijaan rima ei ole erityisen korkea, tärkeintä on että sen sisällöstä on hyötyä sinulle tai organisaatiolle. Viime aikoina esimerkiksi GDPR-kursseista on tullut ajankohtaisia melkeinpä alalla kuin alalla, ja erilaisissa tehtävissä. Jopa parin tunnin GDPR-koulutus voi antaa sinulle pari lisäpistettä.

Helppo osaamispohjainen ansioluettelo CV-palvelun avulla

Moni käyttää ansioluettelon tekoon nykyisin tekstinkäsittelyohjelman sijaan CV-palvelua, ja Jobseeker tarjoaa mahdollisuuden myös osaamispohjaisen CV:n tekemiseen. Voit lisätä CV:een Taidot-osion ja sijoittaa sen haluamaasi paikkaan, vaikka heti CV:n alkuun henkilökohtaisen profiilin jälkeen. Palvelun avulla CV:n ylläpitäminen ja räätälöinti erilaisia tehtäviä varten on helppoa, sillä Jobseeker säilyttää tietosi ja voit tarvittavien tietojen poimimisen lisäksi muuttaa CV:n ulkoasua valitsemalla erilaisen mallipohjan.