Vahvuudet CV:ssä

Monessa työpaikkailmoituksessa kerrotaan millaista ominaisuuksia vaaditaan tehtävässä menestyvältä henkilöltä, ja näitä kutsutaan kompetensseiksi. Työnantaja voi esimerkiksi etsiä tuotantolinjan päällikköä, jolla on vahva ammatillinen osaaminen, ja jonka vahvuuksia ovat vuorovaikutus- ja suunnittelutaidot. Samalla tapaa kehityskeskustelu keskittyy usein osaamisen kehittämiseen, ja tämä jaetaan usein niin kutsuttuihin koviin taitoihin eli ammatillisiin taitoihin, ja muuhun tehtävään liittyvään osaamiseen, josta usein käytetään nimeä pehmeät taidot, joita kutsutaan myös vahvuuksiksi tai pätevyyksiksi.

Mutta mitä ovat pehmeät taidot ja kuinka niitä voi kehittää?

Mitä ovat pätevyydet?

Pätevyydellä (englanniksi competence, eli suomeksi kompetenssi) tarkoitetaan “työntekijän näkyvää käyttäytymistä, joka muodostuu työntekijän taidoista, tiedoista, kokemuksesta, motiiveista, arvoista ja persoonallisuudesta” (Salli & Takatalo, 2014). Pätevyys tarkoittaa sitä, että olet taitava jossakin, tai että hallitset jonkin tietyn suuremman osaamiskokonaisuuden. Kompetensseja voidaan oppia ja kehittää, kun taas esimerkiksi lahjakkuus on luontaista. Pätevyyden kehittäminen tapahtuu oppimalla ja harjoittelemalla osaamista. Lahjakkuudesta voi olla hyötyä kompetenssien kehittämisessä, mutta pätevyyksien kehittämiseen tarvitaan myös monta muuta asiaa, kuten arvoja, motiiveja ja älykkyyttä.

Pätevyyksien ja taitojen ero

Pätevyys on huomattavasti laajempi käsite kuin taito. Kompetenssin kehittämiseen tarvitaan usein erilaisia taitoja. Johtaminen on hyvä esimerkki kompetenssista, joka vaatii useita taitoja, kuten vuorovaikutus- ja viestintätaidot, kyky hahmottaa suuria asiakokonaisuuksia, analyyttisuus ja suunnittelutaidot. Näiden ero on hyvä ymmärtää ennen kuin kirjoitat pätevyydet ja taidot ansioluetteloosi. Näyttämällä, että ymmärrät näiden käsitteiden eron, voit vahvistaa kuvaa siitä, että tunnet oman osaamisesi hyvin.

Miksi mainita kompetenssit CV:ssä?

Ansioluettelossasi on työkokemuksesi, koulutuksesi, henkilökohtainen profiilisi ja ehkä myös harrastuksesi. Tämän lisäksi työnantaja haluaa tietää sinusta enemmän ihmisenä ja sen vuoksi työhaastattelussa kysytäänkin usein vahvuuksia ja heikkouksia. Kun osaat jäsennellä osaamistasi siten, että kerrot tehtävän kannalta tärkeimmät taitosi ja kompetenssisi, työnantajalle tulee kuva siitä, että olet lukenut työpaikkailmoituksen huolella läpi ja tunnistanut omasta osaamisestasi relevanteimmat alueet. Pätevyyksien ja taitojen välillä on tärkeää olla linkki. Esimerkiksi asiakaspalvelukeskuksen tiimipäällikön tehtävään haetaan henkilöä, jolla on luonnollisesti kokemusta työssä tarvittavista työkaluista – kovat taidot – mutta myös rautaisia ongelmanratkaisutaitoja, kykyä ratkaista konflikteja, joustavuutta, paineensietokykyä ja yhteistyötaitoja. Nämä jälkimmäiset ovat pehmeitä taitoja, joista on hyötyä monissa eri ammateissa, mutta niistä on etua etenkin asiakaspalvelutyössä.

Koska on luonnollista, että kehität kompetenssejasi työelämän ja elämäsi aikana, niiden korostaminen voi olla erityisesti eduksi jos olet pyrkimässä urallasi eteenpäin tai jopa ylöspäin.

Omien vahvuuksien kartoittaminen

Suomalaiset ovat tunnetusti vaatimatonta kansaa, mutta työnhaussa vaatimattomuus ei kaunista. Omien vahvuuksien eli kompetenssien tunnistaminen alkaa sillä, että arvioit kriittisesti omaa käyttäytymistäsi. Kuinka vaikkapa suhtaudut muutoksiin työpaikallasi? Esimerkiksi työtehtävien muuttuminen tai yrityksen nopea kasvu voi tarkoittaa sitä, että saat vastuullesi uusia tehtäviä, opettelet käyttämään uusia tietojärjestelmiä, sinun on osattava viestiä eri kulttuureista tuleville kollegoille ja roolisi merkitys yrityksessä muuttuu. Jos olet henkilö, joka hallitsee muutoksia helposti, eivät nämä asiat tuota sinulle vaikeuksia.

Usein läheinen työkaveri voi osata kertoa mitkä sinun vahvuuksiasi ovat, ja missä olet erityisen hyvä. Voit myös käydä läpi viimeisimmät kehityskeskustelun palautteet, sillä siellä on usein mainittu keskeisimmät kompetenssisi.

Pehmeiden taitojen kehittäminen ei välttämättä liity aina työelämään, vaan voi olla että olet kehittänyt niitä harrastusten tai muiden vapaa-ajan aktiviteettien puitteissa. Niiden merkitys ei kuitenkaan ole pieni – päinvastoin. Moni rekrytoinnin ammattilainen kertoo, että työantajilla on nykyisin hyvä kuva siitä, millaisia henkilökohtaisia vahvuuksia tiettyyn työpaikkaan etsityllä henkilöllä pitää olla, jotta työssä menestyy. Pehmeitä taitoja onkin Suomessa joskus kutsuttu tulevaisuuden työelämätaidoiksi. Tämä on ymmärrettävää, sillä työelämä on murroksessa ja muodollisen osaamisen lisäksi henkilökohtaiset vahvuudet määrittelevät pitkälti kykyäsi pysyä kehityksen perässä.

TE-palvelujen verkkosivuilla on olemassa helppo tehtävä, jonka avulla voit oppia tunnistamaan omia kompetenssejasi. TE-palvelut kutsuu näitä pätevyyksiä myös nimellä työelämätaidot, koska ne ovat siirrettävissä tehtävästä toiseen.

Esimerkkejä pehmeistä taidoista

Eri tapoja jäsennellä pätevyyksiä on lukematon määrä, ja teorioita näistä on myös useita. Lisäksi moni organisaatio, joka järjestelmällisesti kehittää työntekijöiden osaamista ja on riippuvainen heidän kompetensseistaan ja taidoistaan, on usein määritellyt organisaation menestyksen kannalta kriittiset kompetenssit. TE-palvelut ovat listanneet 29 erilaista työelämävalmiutta, sekä saman verran taitoja ja valmiuksia tarkentavia kuvauksia, jotka ovat voivat olla avuksi kun haluat löytää oikean tavan kertoa pätevyyksistäsi.

Alla viisi esimerkkiä tällä hetkellä suosituista pehmeistä taidoista:

Vuorovaikutustaidot

Viestintä ja vuorovaikutustaidot ovat siinä mielessä hassu taito, että niihin ei välttämättä kiinnitetä huomiota niin kauan kun kaikki menee hyvin. Mutta jos ne eivät toimi, alkaa kone yskiä hyvin pian. Sujuva vuorovaikutus on edellytys hyvin toimivalle tiimille ja organisaatiolle, puhumattakaan kaikista niistä tehtävistä joissa on kontaktia asiakkaiden kanssa. Ihmisten väliset suhteet ovat tärkeitä, joten vuorovaikutustaidoista on hyötyä melkeinpä kaikissa ammateissa.

Sopeutumiskyky

Harvassa ovat ne ihmiset, jotka tekevät koko uransa samaa työtä saman työnantajan palveluksessa. Työelämä kehittyy nopeaa tahtia, ja sen vuoksi sopeutumiskyky on kullanarvoinen taito. Sen avulla muutokset työtehtävissäsi, työympäristössä ja yrityksen toiminnassa eivät tunnu raskailta, vaan pystyt toimimaan myös uusissa tilanteissa.

Paineen sietokyky

Moni on ollut tilanteessa, jossa on tehtävä töitä aiempaa enemmän aiempaa pienemmällä joukolla. Muun muassa tällaisessa tilanteessa on tärkeää, että osaat käsitellä kovan paineen alaisena työskentelemistä. Yhä useammassa tehtävässä työn tulosta seurataan erilaisilla mittareilla, ja tällöin työstä suoriutumisen ja tulosten saamisen kannalta on tärkeää ettet murru paineen alla.

Luovuus

Luovuus on sinänsä haasteellinen käsite määritellä, mutta työelämässä se näkyy esimerkiksi siten, että sinulla on kyky etsiä uusia ratkaisuja eteen tuleviin ongelmiin. Jos haluat selvittää oletko itse luova henkilö, pohdi kuinka olet urasi aikana toiminut tilanteissa, joissa edessäsi olevaan haasteeseen ei ole valmista ratkaisua. Luovuus on usein ensiarvoisen tärkeä kyky, jonka avulla nykyisiä toimintatapoja voidaan kehittää, ja tämän vuoksi työnantajat arvostavat tätä taitoa.

Henkilökohtaiset vahvuudet CV:ssä

Tarkkaan harkitut ja tehtävän vaatimuksia vastaavat vahvuudet on ehdottomasti hyvä tuoda esille CV:ssä. Jobseeker on kätevä CV-palvelu, jossa voit säilyttää ja työstää ansioluetteloasi aina tarvittaessa, ja esimerkiksi pehmeiden taitojen lisääminen käy yhdellä klikkauksella valitsemalla “Ominaisuudet”. Palvelu lisää tällöin uuden osion CV:n loppuun. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että 3-5 vahvuutta on hyvä määrä, joten lue työpaikkailmoitus huolellisesti tunnistaaksesi mitä kompetensseja tehtävässä menestyminen edellyttää, ja kartoita omat tehtävään soveltuvat vahvuutesi.

Kannattaa kuitenkin välttää suoraa ominaisuuksien kopiointia työpaikkailmoituksesta ilman, että ne todella kuvaavat sinua, sillä kukaan ei voita sillä, että esimerkiksi kerrot olevasi järjestelmällinen, mutta jo ensimmäisestä työpäivästä lähtien käy selväksi, että olet pikemminkin luovan “järjestelmällisyyden” ystävä. Mikäli koet vahvuuksien tunnistamisen erityisen vaikeaksi, voit hyvin jättää ne CV:stä pois, mutta muista että niitä kysytään usein työhaastattelussa.

Muista myös, että kun lisäät vahvuuksia eli kompetensseja ansioluetteloosi, on hyvä myös mainita missä yhteydessä olet näitä kykyjä kehittänyt.