Kielitaito ja kielet CV:ssä

Työhistorian, koulutuksen ja taitojen lisäksi potentiaalista työnantajaa voi kiinnostaa tietää voitko hoitaa työtehtäviäsi myös muilla kielillä. Useimmat suomalaiset oppivat jo peruskoulutuksen puitteissa vähintään kahta vierasta kieltä, mutta työnhaussa on luonnollisesti tärkeää keskittyä kieliin, joita oikeasti hallitset käytännön tasolla, vaikka kielitaitosi ei olisi erityisen vahva. Eri kielten osaaminen antaa lähes poikkeuksetta positiivisen kuvan ja lisää mahdollisuuksiasi saada kutsu haastatteluun. Näin voi olla myös siinä tapauksessa, että työpaikkailmoituksessa ei erityisesti korostettaisi vaatimuksia hakijan kielitaidon osalta.

Kielitaito kansainvälisellä alalla

Suomen elinkeinoelämä nojaa vahvasti vientiin, joten monessa ihan suomalaisessakin yrityksessä työskentelyyn vaaditaan kielitaitoa, mikäli asiakkaat ovat ulkomailla tai kyse on alasta, jolla englanti on yleisesti käytetty kieli. Näin on esimerkiksi tietotekniikan alalla. Moni suomalainen yritys, jolla on paljon liiketoimintaa ulkomailla, kansainvälisiä asiakkaita tai monikansallinen henkilöstö, kirjoittaa jopa työpaikkailmoituksen englanniksi. Näissä tapauksissa ei riitä, että kirjoitat hakemuksesi ja ansioluettelosi suomeksi, vaan sinun on hyvä kirjoittaa CV ja työhakemus englanniksi. Työnantajan näkökulmasta CV toimii tällöin näytteenä kielitaidostasi.

Kun sinulla on ulkomainen nimi tai kansainvälinen tausta

Harmillinen, mutta melko tunnettu tosiasia on se, että ulkomaisella nimellä tai taustalla on vaikea saada Suomessa työtä, saati päästä edes työhaastatteluun. Moni työnantaja onkin siirtynyt niin kutsuttuun anonyymiin työnhakuun, jolloin työntekijän nimi piilotetaan siinä vaiheessa kun hakijoita kutsutaan haastatteluun, jotta edes alitajuista syrjintää ulkomaisen taustan perusteella ei pääse tapahtumaan. On kuitenkin myös tilanteita, joissa syntyperäisellä suomalaisella on ulkomainen nimi, ja myös tällöin on hyvä harkita kuinka voit toimia ennakoivasti ennakkoluuloja vastaan. Vaikka itse pitäisit itsestäänselvänä, että suomen kielen osaamisesi on tasoa “äidinkieli”, sen erikseen mainitseminen ansioluettelossa voi olla tärkeää. Mainitse siis suomi kielitaidon joukossa, ja sen lisäksi muut kielet joita hallitset. Tämä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että työnantaja tekee vääriä oletuksia kielitaitosi suhteen ja jättää sinut kutsumatta haastatteluun.

Yhdenvertaisuuslaki ei luonnollisestikaan salli kielitaidon tai syntyperän perusteella syrjimistä vaikkapa työnhaussa, mutta käytännössä yksittäisissä tilanteissa voi olla vaikea todistaa minkä vuoksi joku hakija ei esimerkiksi saanut kutsua haastatteluun.

Kaksikielinen hakija - kuinka se mainitaan CV:ssä?

Suomessa on iso joukko kaksikielisiä ihmisiä, jotka ovat tottuneet mainitsemaan molemmat äidinkielensä CV:ssä. Etenkin kun kielipari on suomi ja ruotsi, nämä on helppo mainita tasolla “äidinkieli”, jollet halua käyttää virallisempaa kielitaidon tason määrittelyä. Vaikka työpaikkailmoituksessa ei mainittaisi mutta kuin että “vieraiden kielten osaamisesta on etua”, voit itse tarkistaa vaikkapa yrityksen kotisivuilta missä maissa heillä on toimintaa. Voi olla, että yrityksessä on toimintaa maassa, jonka kieli on toinen äidinkielesi. Tällöin kaksikielisyys on työnhakutilanteessa iso etu, huolimatta siitä millaisesta tehtävästä olisi kyse.

Kielitaito CV:ssä - noudata selkeää asteikkoa

Kielitaito ilmoitetaan CV:ssä omassa osiossaan, jonka otsikkona voi olla “Kielitaito” tai “Kielet”. Osaamiesi kielten lisäksi on tärkeää, että kuvailet osaamisesi tasoa: vakiintunut käytäntö tähän on asteikko, jossa on “äidinkieli”, “sujuva (tai erittäin hyvä)”, “hyvä” ja “tyydyttävä”. Jotkut lisäävät myös kielet, joista he osaavat vain alkeet, mutta kielitaidon arvo on tällöin työelämässä melko rajoitettu, joten kannattaa harkita kahdesti ennen kuin lisäät kielen, jolla osaat korkeintaan tilata oluen tai ravintolalaskun kyseisessä maassa. On myös tärkeää, että pidättäydyt positiivissa ilmaisuissa kielitaitoa kuvatessasi, joten älä käytä esimerkiksi ilmaisuja “heikko” tai “vähäinen”.

Kielitaidon tason yleisen kuvauksen lisäksi on yleistä, että kielitaito erotellaan puheen tuottamiseen, kirjalliseen tuottamiseen ja luetun ymmärtämiseen. Etenkin jos hakemassasi työssä peräänkuulutetaan eri kielten osaamista, voi olla paikallaan eritellä osaaminen näiden alueiden osalta.

Suomalaiset ovat tunnettuja vähättelemään kielitaitoaan, mutta älä ole turhan vaatimaton työnhaussa - se on yksi tilanteista, jolloin sinun on hyvä unohtaa ajatus siitä, että itseään ei saa kehua liikaa.

Muista, että ihanteellinen CV:n mitta on kaksi A4-arkkia, joten kielitaidon yksityiskohtainen kuvaus on suositeltua niissä tapauksissa, joissa vieraiden kielten osaamista erityisesti vaaditaan. Monessa tapauksessa voi olla parempi kertoa kielitaidosta lyhyesti ja napakasti, ja omistaa enemmän tilaa vaikkapa työkokemuksellesi tai koulutukselle.

Kielitaidon taso - kansainväliset standardit

Yllä kuvatun yksinkertaisen ja helposti ymmärrettävän luokittelun lisäksi Suomessa on käytössä kielitaidon kuvaamiseen Eurooppalainen viitekehys, EVK/CEFR (Common European Framework of Reference). Viitekehys on yksityiskohtainen luokittelu, joka kuvaa henkilön osaamista eri osa-alueiden suhteen siten, että on helppo päätellä esimerkiksi millaisista työtehtävistä henkilö selviää kyseisellä kielellä. Luokittelussa taso A 1-2 vastaa perusosaamista, B 1-2 itsenäisen kielenkäyttäjän osaamista ja C 1-2 taitavan kielenkäyttäjän osaamista. Nämä tasot on puolestaan jaettu eri osa-alueisiin:

• Kuullun ymmärtäminen
• Puhuminen
• Luetun ymmärtäminen
• Kirjoittaminen

Opetushallitus on julkaissut yksityiskohtaisen kuvauksen kielitaidon eri osa-alueista tasoittain (PDF).

Lyhyesti kuvattuna eri tasot tarkoittavat seuraavaa:

• A - Perustason osaaminen
• • A 1.1. Kielitaidon alkeet (esim. tervehdykset ja itsensä esittely)
• • A 1.2. Kehittyvä alkeistaito (yksinkertainen viestiminen perusasioista)
• • A 1.3. Toimiva alkeiskielitaito (yksinkertainen keskustelu esim. säästä)
• • A 2.1. Peruskielitaidon alkuvaihe (laajempi kysy perusasioiden viestintään)
• • A 2.2. Kehittyvä kielitaito (kysy kertoa asioista ja viestiä aktiivisesti)

• B - Itsenäinen kielenkäyttäjä
• • B 1.1. Toimiva peruskielitaito (osaa ylläpitää keskustelua erilaisissa tilanteissa)
• • B 1.2. Sujuva peruskielitaito (monipuolinen ilmaisu eri tilanteissa)
• • B 2.1. Itsenäisen kielitaidon perustaso (osaa argumentoida)
• • B 2.2. Toimiva itsenäinen kielitaito (vuorovaikutuksen hallinta, tehokas argumentaatio)

• C - Taitava kielenkäyttäjä
• • C 1.1. Taitavan kielitaidon perustaso (sujuva ja tarkka viestintä)
• • C 1.2. Kehittyvä kielitaito (entistä sujuvampi viestintä)

Tämän luokittelun perusteella voit ilmoittaa kielitaitosi CV:ssä esimerkiksi seuraavalla tavalla:

Kielitaito:

Englanti C1

Ruotsi B2

Saksa A2

Kielitaito CV:ssä - rehellisyys kannattaa

Vaikka suomalaiset eivät olekaan erityisen tunnettuja osaamisellaan liioittelusta, on hyvä olla rehellinen omasta osaamisesta vaikka tietäisitkin, että kielitaitosi voisi olla vahvempi. Älä siis väitä ruotsinkielen taitosi olevan sujuva, mikäli olet viimeksi käyttänyt kielitaitoasi menestyksekkäästi ylioppilaskirjoituksissa 10 vuotta sitten, ja olet pääasiassa unohtanut koko kielen. Etenkin työpaikoissa, joissa peräänkuulutettu kielitaito on erittäin tärkeää, on varsin tavallista että kielitaito testataan jollakin tapaa jo työnhakuvaiheessa. Esimerkiksi työhakemuksen ja CV:n lähettäminen englanniksi voi olla jo vahva signaali siitä, että työnantaja ei vain toivo hyvää englanninkielen taitoa, vaan se on todellakin näytettävä toteen. Äläkä ylläty jos työhaastattelun kieli muuttuu yhtäkkiä kun työnantaja haluaa testata käytännössä kuinka pärjäät kielellä, joka on työn kannalta tärkeä hallita. Näissä tilanteissa oman kielitaidon liioittelu tai siitä valehteleminen on melko typerää. Lisäksi koko työyhteisö voi kärsiä siitä, jos työhön palkataan henkilö, jolla ei käytännössä olekaan mainostetun tasoista kielitaitoa, sillä muut joutuvat paikkaamaan ja selvittämään väärinymmärryksiä. Rehellisyys on siis ensiarvoisen tärkeää.

Kielikurssit ansioluettelossa

Moni täydentää kielitaitoaan esimerkiksi kansanopistossa tai avoimen yliopiston kurssien kautta. Jos työssä peräänkuulutetaan tietynlaista kielitaitoa ja olet täydentänyt osaamistasi kurssien muodossa, kannattaa kurssit ehdottomasti mainita CV:n Kurssit-osiossa. Kurssin järjestäjä ilmoittaa usein selvästi kurssiin liittyvän kielitaidon tason, joten se auttaa ymmärtämään millaisia taitoja olet kurssilla kehittänyt. Tarjolla on myös paljon kielikursseja, jotka on suunnattu kehittämään kielitaitoa tietynlaisissa tilanteissa, kuten virallisten asiakirjojen kirjoittaminen ruotsiksi, liike-elämän kielitaito englanniksi tai vaikkapa edistyneen englannin kirjoituskurssi. Nämä antava arvokasta lisätietoa kielitaitosi syvyydestä ja suuntautumisesta, joten ne kannattaa mainita CV:ssä.