CV ruotsiksi eli på svenska

Vaikka valtaosa suomalaisista oppiikin ruotsia koulussa, voi kielitaito käytännössä olla melko rajoittunutta eikä esimerkiksi työhakemuksen tai ansioluettelon eli CV:n kirjoittaminen välttämättä onnistuisi ruotsiksi. On kuitenkin tilanteita, joissa ruotsinkielinen CV eli meritförteckning on eduksi myös silloin, kun haet työpaikkaa Suomesta, ja se on luonnollisesti edellytys kun olet hakemassa työtä Ruotsista.

Milloin CV on tehtävä ruotsiksi?

Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että ansioluettelo on tehtävä ruotsiksi aina kun olet hakemassa työpaikkaa Ruotsista, jollei työpaikkailmoitus ole suomeksi ja lisäksi ilmoituksessa selkeästi sanota, että CV:n voi lähettää suomeksi. Tämä koskee myös suomalaisten yritysten toimintaa Ruotsissa: vaikka olisit hakemassa työtä suomalaisen yrityksen toimipaikasta Ruotsista, on todennäköistä että sinun edellytetään lähettävän CV joko ruotsiksi tai englanniksi.

Lisäksi on joukko Suomessa olevia työpaikkoja, joissa työkielenä on ruotsi. Tällöin työpaikkailmoitus on todennäköisesti myös ruotsiksi, sillä se itsessään karsii jo hakijoita, joilla ruotsin kieli ei ole erityisen hyvin hallussa. Jos työpaikkailmoitus on ruotsiksi, on hakemus ja CV lähetettävä ruotsiksi. Älä siis lähetä suomenkielistä CV:tä ruotsinkieliseen työpaikkailmoitukseen. Toisaalta, jos työpaikkailmoituksessa sanotaan, että voit lähettää hakemuksesi ja ansioluettelosi suomeksi tai ruotsiksi, voi olla fiksua lähettää CV ruotsiksi, jotta pääset näyttämään kielitaitosi tason.

Ruotsin kielen taito on eduksi myös valtion työpaikoissa

Suomen valtio on yksi maan suurimmista työnantajista ja työllisti vuoden 2019 lopussa noin 75.000 henkilöä. Valtaosa näistä on virkasuhteita, joissa edellytetään usein molempien kotimaisten kielten osaamista. Viranhaltijoiden kielitaidosta on itse asiassa säädelty laissa. Usein on niin, että valtion työpaikkailmoituksissa mainitaan, että ruotsin kielen taidosta on etu, ja etenkin kaksikielisellä alueella työpaikkaa hakiessasi voit itse päättää millä kielellä haet työpaikkaa. Ruotsinkielinen CV voi saada sinut erottumaan hakijajoukosta positiivisella tavalla, etenkin kun työpaikkailmoituksessa on mainittu, että ruotsin kielen osaaminen on eduksi. Ruotsia taitavista henkilöistä on pulaa, joten jos kieli on sinulla hallussa, voi olla suurikin etu hakea työtä ruotsiksi.

Ruotsinkielisen ansioluettelon rakenne ja sanasto

Ruotsinkielinen tai ruotsalainen ansioluettelo ei juurikaan eroa suomenkielisestä. Molemmat ovat melko lyhyitä ja napakoita, ja keskittyvät faktaan. Henkilökohtaisia tietoja on usein melko vähän, pääasiassa vain yhteystiedot.

• Ylimpänä on henkilötiedot eli kontaktuppgifter , minkä jälkeen on tavallista lisätä henkilökohtainen tiivistelmä eli sammanfattning.
• Tiivistelmän jälkeen tulee työkokemus eli arbetslivserfarenhet joka esitetään käänteisesti kronologisessa järjestyksessä, eli tuorein työkokemus ensin. Sekä Ruotsissa että Suomessa on tapana, että ansioluettelossa kuvaillaan lyhyesti keskeisiä työtehtäviä ja vastuualueita sen sijaan, että siinä kerrottaisiin rönsyilevästi saavutuksista.
• Työkokemuksen jälkeen tulee koulutus, eli utbildning. Vaikka olisit opiskellut suomenkielisessä oppilaitoksessa, on mahdollista että koululla on olemassa myös virallinen ruotsinkielinen nimi, joten voit mahdollisuuksien mukaan käyttää sitä.
• Muu kokemus, kuten luottamustoimet, kannattaa myös ottaa mukaan. Nämä ovat ruotsiksi övriga meriter. Muista luottamustoimista ja vaikka vapaaehtoistyöstä kertoessasi tuoda esille asioita, jotka liittyvät jollakin tapaa hakemaasi työhön. Ihan kaikkia harrastuksiin liittyviä toimia tai seurojen jäsenyyksiä ei siis ole syytä ottaa mukaan.
• Osaaminen, eli etenkin tietotekninen osaaminen, ilmoitetaan omassa osiossaan jonka nimi on övriga kompetenser. On myös tavallista, että vaikkapa erilaisten ohjelmistojen osaamisen kohdalla kerrotaan myös osaamisen tasosta, eli voit vaikkapa kertoa olevasi asiantuntijatason Hubspot-käyttäjä, tai aloittelija Adobe Creative Cloud -paketin käyttäjänä.
• Joskus myös suosittelijat eli referenser on hyvä ottaa mukaan. Mutta älä koskaan ilmoita suosittelijaksi henkilöä, joka ei tiedä asiasta etukäteen, vaan suosittelijoihin kannattaa aina ottaa yhteyttä ennen kuin halua “käyttää” heitä suosittelijana työnhaussa. Jos haluat viestiä, että sinulla on suosittelijoita, mutta et vielä halua antaa heidän yhteystietojaan, voit ilmoittaa suosittelijoiden yhteydessä, että heidän yhteystietonsa ovat saatavissa pyynnöstä eli referenser lämnas på begäran.
• Kielitaito ilmoitetaan omassa osiossaan eli språk.

Kielitaito ruotsinkielisessä CV:ssä

Ruotsissa ja Suomessa on tavallista, että kielitaidon taso ilmoitetaan ansioluettelossa. On muutama eri tapa kertoa kielitaidon vahvuudesta:

Äidinkieli - modersmål

Täysi työelämän kielitaito - professionell yrkeskunskap

Perus työelämän kielitaito - grundläggande yrkeskunskap

Rajoitettu työelämän kielitaito - begränsad yrkeskunskap

Voit halutessasi ilmoittaa ruotsin kielitaitosi tason myös yhteiseurooppalaisia standardeja noudattaen. CERF eli Common European Framework of Reference sisältää kolme eri päätasoa: A, B ja C, jossa A vastaa peruskielitaitoa ja C sujuvaa, kehittynyttä kielitaitoa. Nämä luokat jaetaan lisäksi kahteen eri tasoon seuraavan kaavan mukaisesti:

A-taso eli perustaso, eli Användare på nybörjarnivå

A1: Aloittelija eli elementär nivå

A2: Edistynyt aloittelija eli övre elementär nivå

B-taso eli itsenäinen kielenkäyttäjä eli Självständig användare

B1: Toimiva peruskielitaito eli medelnivå

B2: Itsenäisen kielitaidon perustaso eli övre medelnivå

C-taso eli taitava käyttäjä, eli avancerad användare

C1: Taitavan kielitaidon perustaso eli avancerad nivå

C2: Kehittynyt kielitaito eli nivå närliggande modersmålet

Jos olet opiskellut ruotsia peruskoulun ja lukion osamäärän, on osaamisesi teoriassa tasoa B1. Ruotsin kielen osaaminen on lailla säädetty vaatimus myös korkeakoulututkintojen yhteydessä, ja tavoitteena on että suomalaisesta korkeakoulusta valmistuneilla henkilöillä olisi toimiva peruskielitaito eli B1-tason osaaminen. Käytännössä tutkimukset ovat kuitenkin paljastaneet, että monessa tapauksessa kielitaito on lähempänä A-tasoa, joten jos olet epävarma oman kielitaitosi tasosta, kannattaa se testata - netistä löytyy ilmaisia testejä ja taulukoita, joiden perusteella löydät oman todellisen tasosi.

Muista nämä pienet viilaukset

Jos olet hakemassa työpaikkaa Ruotsista, on tärkeää että käytät ansioluettelossasi paikallisia muotoiluja esimerkiksi osoitteen ja päivämäärien suhteen.

• Ruotsissa postiosoite kirjoitetaan muodossa 123 45 Postitoimipaikka. Suomessa postiosoite on puolestaan muotoa 12345 Postitoimipaikka. Postinumerossa on siis välilyönti kolmen ensimmäisen numeron jälkeen.
• Ruotsissa päivämäärä ilmaistaan hieman eri tavalla. On tavallista käyttää kenoviivoja päivämäärän ilmaisussa, eli 1/12/2020. Tämä on Suomessa melko harvinaista. Toisaalta jos päivämäärä on 5. maaliskuuta, oikea muotoilu Ruotsissa on 5.3 - siis ilman pistettä kuukauden jälkeen. Suomessa vastaava päivämäärä olisi muodossa 5.3. eli kuukauden jälkeen tulisi piste.
• Puhelinnumerot, erityisesti matkapuhelinnumerot, esitetään muodossa 0xx-xxx xx xx. Suomessa vastaava formaatti on 0xx xxx xxxx.

Älä unohda oikolukua kiireen keskellä

Vaikka unelmiesi työpaikan hakuaika olisi umpeutumassa ja haluat lähettää hakemuksesi ja ansioluettelosi heti kun ne ovat valmiit, ota pieni aikalisä ja tarkista vielä kielioppi ja viime hetken vinkit CV:n viilaamiseen. Jos suinkin mahdollista, pyydä ruotsia äidinkielenään tai sujuvasti puhuva henkilö oikolukemaan CV:si vielä läpi, sillä pienetkin virheet voivat koitua kohtaloksi työnhaussa. Virheetön, visuaalisesti siisti ja työpaikkaa varten räätälöity CV voi tuoda kutsun työhaastatteluun nopeammin kuin uskotkaan.