Syntymäpaikka CV:ssä - kyllä vai ei?

Ansioluettelo on tiivistelmä kaikista niistä positiivisista asioista, joiden avulla erotut hakijoiden joukosta eduksesi, kuten koulutuksesi ja työkokemuksesi. CV kertoo usein myös sinusta henkilönä, ja tällöin on luonnollista että moni pohtii esimerkiksi onko syntymäpaikka tieto, joka kuuluu ansioluetteloon. Syntymäpaikka voi viitata etnisyyteen ja kansalaisuuteen, jotka ovat melko harvoin tietoja, joilla on työnantajalle merkitystä ja voi pahimmassa tapauksessa altistaa hakijan syrjinnälle.

Syntymäpaikka voi viedä tilaa tärkeämmiltä asioilta

Suomalaiset ova luottavaista ja avointa kansaa, ja moni lisää ansioluetteloon paljonkin henkilökohtaisia tietoja, kuten siviilisääty, lasten määrä ja jopa lasten nimet ja iät. Jokainen näistä vie tilaa ainakin yhden rivin verran. On tärkeää muistaa, että CV:n pituus ei saisi ylittää kahta A4-arkkia, joten usein on niin, että jokainen rivi on tärkeä ja tulee mieluummin käyttää asioihin, joilla on työnhaun kannalta merkitystä, kuten työkokemus tai kurssit.

Joissakin tilanteissa voi kuitenkin olla etua siitä, että mainitset syntymäpaikkasi, etenkin kun sillä on yhteys työnantajaan tai toimialaan.

Älä arkaile jättää syntymäpaikka CV:stä pois

Jos asettaudut työnantajan asemaa, millä tapaa syntymäpaikka kertoo siitä että olet hakemaasi tehtävään pätevämpi kuin joku muu? Entä toisaalta, mitäpä itse ajattelisit siitä, jos kiinnostavaan työpaikkaan valittaisiin joku sen perusteella, että he ovat syntyneet samassa kaupungissa kuin rekrytoiva esimies sattui viettämään lapsuutensa? Toisaalta moni on ollut tilanteessa, jossa CV on päätynyt mappi Ö:hön sen takia, että syntymäpaikka on ulkomailla ja ehkä maassa, jota kohtaan CV:n lukijalla on tiedostettuja ja alitajuisia ennakkoluuloja. Nämä ovat kärjistettyjä esimerkkejä, mutta kuvastavat hyvin sitä kuinka valtaosassa tapauksista syntymäpaikka on rekrytoinnin kannalta erikoinen tieto.

Älä altista itseäsi syrjinnälle

Yhdenvertaisuuslaki sanoo yksiselitteisesti, että henkilöön liittyvät tekijät, kuten alkuperä tai kansalaisuus, eivät saa vaikuttaa mahdollisuuksiasi saada työpaikka, koulutusta tai erilaisia palveluja. Tästä huolimatta Suomessa tehdyt tutkimukset ovat paljastaneet, että syrjinnän taustalla on usein ulkomainen syntyperä. Eikä syntyperän tarvitse olla välttämättä ulkomainen, vaan rekrytoinnista vastaavilla henkilöillä voi olla tiedostamattomia ennakkoluuloja vaikkapa toiselta puolelta maata tulevia kohtaan, esimerkiksi Lapista tai pieneltä paikkakunnalta. Kannattaa siis harkita kahdesti onko syntymäpaikan ilmoittaminen posiitivinen tieto CV:ssä vai ei, ja jättää tieto suosiolla pois jos olet epävarma.

Rekrytoinnista vastaavilla henkilöillä voi olla tiedostamattomia ennakkoluuloja vaikkapa toiselta puolelta Suomea tulevia hakijoita kohtaan.

Ulkomainen syntymäpaikka CV:ssä

Vaikka syntyperäsi olisi ulkomainen, ei se tarkoita että sinun pitäisi sitä millään tapaa peitellä työnhaussa, vaikka se tutkimusten mukaan valitettavasti altistaa syrjinnälle. Joissakin tapauksissa työnhakija, jolla on ulkomainen syntyperä, haluaa töihin yritykseen jossa tietoisesti tavoitellaan monimuotoisuutta. Voi jopa olla, että ulkomaista syntyperää oleva henkilö ei edes halua töihin yritykseen, jossa syrjitään muita kuin etnisiä suomalaisia työnhakijoita. Jos syntyperäsi on ulkomainen, mutta haluat korostaa että olet Suomen (kaksois)kansalainen ja suomen kielen taitosi on hyvä, voit myös lisätä nämä tiedot CV:een tehdäksesi selväksi, että käytännössä työnantajan kannalta syntymäpaikallasi ei ole merkitystä, esimerkiksi oleskelulupaan tai kielen osaamiseen liittyen.

Anonyymi työnhaku yleistyy

Koska syntyperän perusteella syrjintä on Suomessa valitettavan yleistä, moni työnantaja on siirtynyt niin kutsuttuun anonyymiin rekrytointiin. Tämä tarkoittaa sitä, että hakemuksessa ja ansioluettelossa olevat henkilötiedot poistetaan siinä vaiheessa kun asiakirjat käydään läpi ja hakijoiden joukosta valitaan ne, jotka kutsutaan haastatteluun. Tässä vaiheessa päätökseen ei siis vaikuta se, mikä henkilön sukupuoli, ikä tai alkuperä on. Anonyymius kuitenkin päättyy useimmiten siinä vaiheessa, kun edessä on haastattelu.

Suomessa anonyymia rekrytointia on Työterveyslaitoksen tutkimukseen mukaan kokeillut kokeillut 12 prosenttia työnantajista, ja tässä joukossa on hyvin edustettuna etenkin suuria julkisen puolen työnantajia kuten kaupunkeja ja kuntia, sekä teknologia-alan ja kansainvälisiä yrityksiä. Anonyymissä työnhaussa syntymäpaikka on tieto, joka poistetaan CV:n lukijalta prosessin alkuvaiheessa, joten tällöin tieto on käytännössä tarpeeton.

Syntymäpaikasta voi olla hyötyäkin

Syntymäpaikan ilmoittaminen CV:ssä voi joissakin tapauksessa olla eduksi, etenkin jos sillä on jonkinlainen yhteys työpaikkaan. Tyypillinen tilanne on esimerkiksi jos olet muuttamassa takaisin kotipaikkakunnallesi, ja olet etsimässä uutta työpaikkaa kaukana nykyiseltä asuinpaikkakunnaltasi. Tällöin syntymäpaikan ilmoittaminen CV:ssä voi olla hienovarainen tapa kertoa miksi olet hakemassa työtä toiselta puolelta Suomea, vaikka voit toki mainita syntymäpaikkakunnalle muuton olevan lähiajan tavoitteena hakemuksessakin. Tai ehkä yrityksellä on pääkonttori tai tehdas paikkakunnalla, josta olet kotoisin? Tämä voi myös toimia mukavana keskustelunavauksena haastattelussa, mutta kannattaa ensin ottaa selvää onko kotipaikallasi ja yrityksellä tällaista yhteyttä.

Toisaalta, jos syntymäpaikkasi on ulkomailla ja olet hakeutumassa töihin suomalaiseen yritykseen joka suunnittelee laajentumista tai jolla on jo liiketoimintaa syntymämaassasi, voi tämä tieto ainakin alitajuisesti vaikuttaa positiivisella tavalla. Muista kuitenkin, että työnantaja todennäköisesti arvostaa enemmän kielitaitoa ja mahdollista verkostoa syntymämaassasi, ja jos sinulla sattuu olemaan jompikumpi näistä tai jopa molemmat, kannattaa myös ne mainita CV:ssä.

Kun syntymäpaikka on vaadittu tieto

Tasa-arvovaltuutettu on vuosien saatossa selkeyttänyt työelämän pelisääntöjä sen suhteen, missä syrjinnän raja kulkee. Esimerkiksi siivoojalta ei voida edellyttää täydellistä suomen kielen taitoa, mutta jos siivooja työskentelee vaikkapa puolustusministeriön tiloissa, voidaan henkilöltä vaatia ainakin Suomen kansalaisuutta, vaikka se olisi kaksoiskansalaisuus. Kansalaisuus voi olla merkityksellinen tieto etenkin silloin kun työnantajasta pitää tehdä turvallisuusselvitys, mutta nämä työpaikat ovat hyvin harvinaisia ja työpaikkailmoituksessa kerrotaan selkeästi kun tämä on lain mukaan vaatimus työpaikan saamiseksi.

Syntymäpaikka puolestaan ei pitäisi olla este työpaikan saamiselle, etenkään kun kyseessä on henkilö jolla on myös Suomen kansalaisuus. Moni on syntynyt ulkomailla ja ollut Suomen kansalainen jo pitkään, joten missä he ovat syntyneet ei pääasiassa vaikuta edes mahdollisuuteen tehdä turvallisuusselvitys. Syntymäpaikan ei siis ole este tai hidaste edes näiden harvinaisten valtion virastoihin liittyvien työpaikkojen yhteydessä. Jos työnantaja väittää toisin, voi olla hyvä selvittää onko heidän väittämällään laillinen peruste.

Syntymäpaikka mukaan vain harkiten

Syntymäpaikan voi siis pääasiassa hyvällä omatunnolla jättää pois ansioluettelosta, sillä tiedolla ei valtaosassa tilanteista ole merkitystä työnhaulle. Kannattaa siis mieluummin omistaa sekin arvokas tila vaikka kertoaksesi työelämän saavutuksista, relevanteista kursseista tai taidoista, sillä ne ovat työnantajan kannalta huomattavasti tärkeämpiä - jollei työpaikalla ja syntymäpaikallasi siis ole sitä sattumanvaraista, mukavaa yhteyttä, joka voi kääntyä eduksesi.