Uskonto CV:ssä

Uskonto kuuluu samaan kategoriaan kuin siviilisääty, perhetiedot ja syntymäpaikka: ne eivät ole CV:ssä välttämättömiä asioita. Voit siis käyttää harkintaa sen suhteen, haluatko tuoda oman uskontosi työnhaussa esille. Etenkin jos uskonto on sinulle tärkeä asia, voi tuntua luonnolliselta tuoda se esille ansioluettelossa, sillä aihe todennäköisesti nousisi esille myös työpaikalla, ja tällöin on hyvä että työnantaja tuntee myös tämän puolen sinusta henkilönä heti alkuunsa.

Uskonto työnhaun yhteydessä

Yhdenvertaisuuslaki sanoo yksiselitteisesti, että syrjintä uskonnon tai vakaumuksen perusteella on kielletty, aivan kuten sukupuoleen, ikään, seksuaaliseen suuntaukseen tai syntyperäänkin liittyvä syrjintä. Tämän vuoksi moni välttää tämän tyyppisten tietojen kertomisen CV:ssä eli curriculum vitaessa. Vaikka rekrytoijat olisivat kuinka ammattimaisia, ovat he viime kädessä ihmisiä eikä tiedostamattoman syrjinnän mahdollisuutta voi koskaan täysin sulkea pois.

Suomalaisista noin 69 % kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, ja 28 % ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Jäljelle jäävät 3 % pitävät sisällään 1 % ortodokseja ja 2 % muiden uskontojen edustajia. Voidaan siis sanoa, että Suomi on harvinaisen yhtenäinen uskontojen näkökulmasta. Ehkä tästä johtuu, että uskonto ei välttämättä nouse puheenaiheeksi työnhaun yhteydessä. Tutkimusten mukaan uskonto on harvoin syrjinnän peruste, mutta syntyperän perusteella syrjintä puolestaan on paljon yleisempää.

Missä ammateissa uskonto kannattaa mainita CV:ssä?

Joissakin ammateissa uskonto, kirkkoon kuuluminen tai vakaumus voi kuitenkin olla hakijalle eduksi. On myös olemassa ammatteja, joissa sitä voidaan suorastaan vaatia: valtaosaan evankelis-luterilaisen kirkon tehtäviin vaaditaan kirkon jäsenyyttä, olipa kyseessä niin kutsuttu hengellisen työn tekijä eli vaikkapa pappi, tai tietotekniikan asiantuntija. Muiden kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen kohdalla työnantaja voi ilmaista asian vaikkapa niin, että kirkon jäsenyys on hakijalle eduksi, tai että työtehtävät edellyttävät kyseisen kirkon perinteiden tuntemusta.

Esimerkkejä työpaikoista, joita hakiessa uskonnosta voi olla hyötyä:

• Seurakunnan kesätyöntekijä.
• Seurakunnan vapaaehtoinen harrastustoiminnan vetäjä.
• Hyväntekeväisyysjärjestöt kuten Pelastusarmeija
• Perhe- ja nuorisotyö alueilla, joilla on paljon aktiivisia uskovaisia.
• Terveydenhuollon parissa, etenkin jos edustat uskonnollista vähemmistöä.
• Suurtalouskeittiössä, joka palvelee eri uskontokuntia edustavia asiakasryhmiä.

Usein on niin, että työnantaja ilmaisee jo työpaikkailmoituksessa jos hakijalta edellytetään uskonnon käytännön tuntemusta, mutta aina näin ei ole. Tällöin uskonto kannattaa mainita ansioluettelossa. Jos olet esimerkiksi hakemassa lähihoitajan tehtävää alueella, jossa on paljon vähemmistöuskontoon kuuluvia asiakkaita, voi sinulle olla selkeästi eduksi jos kerrot CV:ssä tuntevasi kirkon kulttuuria, sillä tämä auttaa sinua ymmärtämään asiakkaiden tarpeita ja elämää paremmin.

Milloin uskontoa ei kannata mainita?

Pääsääntö on se, että uskontoa ei tarvitse mainita CV:ssä, jollei siitä ole erityisesti sinulle hyötyä kuten yllä kuvatuissa tilanteissa. Käytännössä uskonnolla on hyvin vähän merkitystä työelämässä. Esimerkiksi markkinoinnin, taloushallinnon tai tietotekniikan parissa työskentelevät eivät välttämättä joudu työssään kohtaamaan uskontoon liittyviä kysymyksiä, joten tällöin tieto kannattaa jättää CV:stä pois ja käyttää tila mieluummin johonkin tärkeämpään, vaikkapa kertomaan kielitaidostasi tai suorittamistasi kursseista.

Uskonnon vaikutus työpaikan arkeen

Vaikka valtaosa suomalaisista edelleen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, uskovaisten määrä on todennäköisesti matalampi. Moni on tapauskovainen, eli noudattaa kirkkoon liittyviä perinteitä kuten joulun ja pääsiäisen vietto, kaste, konfirmaatio, häät ja hautajaiset, mutta ei muutoin noudata uskontoon liittyviä tapoja arjessaan. Tämän vuoksi valtaosalle väestöstä uskonto ei olekaan asia, jota tulisi työnhaun yhteydessä ajatelleeksi.

Asia voi kuitenkin olla toisin, jos harjoitat uskontoa, joka on Suomessa harvinainen ja tähän liittyvät perinteet monelle vähemmän tuttuja. Työpaikalla tämä voi ilmetä esimerkiksi siten, että uskontoosi liittyvät tärkeät juhlapyhät ovat eri aikaan kuin valtaväestön lomat ja pyhät, mutta haluat viettää pyhiä perheesi kanssa uskonnon perinteitä kunnioittaen. Myös uskonnon ruokailuun liittyvät käytännöt voivat vaikuttaa työpaikkasi arkeen, esimerkiksi jos et syö sianlihaa tai nauti alkoholia. Esimerkiksi Islaminuskoisten ramadan puolestaan voi olla asia, jonka työnantaja haluaa ottaa huomioon tukeakseen perinteen noudattamisessa.

On hyvä käyttää omaa harkintaa sen suhteen, haluatko kertoa uskonnostasi jos edustat vähemmistöä. Monessa tapauksessa se voi kuitenkin olla positiivinen asia, sillä työnantaja haluaa todennäköisesti huolehtia, että pystyt noudattamaan uskonnon perinteitä myös työpaikalla ja nämä vastaanotetaan työyhteisössä hyvin. Tällöin kannattaa olla avoin ja kertoa, että harjoitat uskontoa, johon liittyy arjessasi näkyviä perinteitä.

Kuinka lisätä uskonto CV:een?

Uskonto on siis henkilökohtainen asia ja päätät itse, jos haluat mainita sen ansioluettelossasi. Entä jos haluat näin tehdä, millä tapaa ja missä se on mainittava?

1. Henkilötietojen yhteydessä

Tämä osio on CV:n alussa, ja siihen kuuluu nimen lisäksi osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Moni lisää myös esimerkiksi syntymäajan ja siviilisäädyn. Voit halutessasi mainita uskontosi tässä osiossa, esimerkiksi näin:

Uskonto: Olen katolisen kirkon jäsen.

2. Henkilökohtaisessa profiilissa

Tämä vaihtoehto sopii etenkin sinulle, joka haluat käyttää uskontoa eduksesi työnhaussa. Henkilökohtainen profiili on lyhyt ja myyvä tiivistelmä, joka kertoo ydinosaamisestasi, vahvuuksistasi ja tuo heti CV:n alkupuolella esille seikkoja, jotka tekevät sinusta vahvan kandidaatin avointa tehtävää silmälläpitäen. Jos olet hakemassa keittiöpäällikön tehtävää suuresta työpaikkaruokalasta, voit ottaa uskonnon mukaan henkilökohtaiseen profiiliin seuraavalla tavalla:

“15 vuoden kokemus työpaikkaruokaloiden johtamisesta on opettanut minut huomioimaan erilaiset erityisruokavaliot, ja tunnen henkilökohtaisen vakaumukseni vuoksi erityisen hyvin halal-ruokavalion vaatimukset.”

3. Työkokemuksen joukossa

Joskus uskonnon voi tuoda esille epäsuoralla tavalla, vaikkapa kertomalla kirkkoon liittyvästä työkokemuksesta. Moni on ollut mukana rippikoulun jälkeen isostoiminnassa ja isosena rippileirillä, joten tämä kannattaa ottaa esille etenkin jos olet hakemassa työtä, jossa ollaan tekemisissä lasten ja nuorten kanssa.

Päätät itse uskonnon roolin työnhaussa

Siinä missä omasta vakaumuksesta puhuminen on yhdelle luonnollinen asia ja osa arkea, toiselle asia voi olla hyvinkin henkilökohtainen. Uskonto ei useimmiten näy työpaikan arjessa, joten tällöin sen mainitseminen on pääasiassa tarpeetonta. Olipa kirkkosi sama kuin valtaosalla suomalaisista tai joku muu, päätät itse onko uskonnolla paikka ansioluettelossasi vai ei.